Raamatunkohta: 1. Sam. 3:19–4:1 Pekka Havupalo, 2020-06-07
Teema: Osattomasta osalliseksi

Korona-aika on lisännyt yksinäisyyden ja osattomuuden kokemusta, erityisesti niissä ryhmissä, joita rajoitukset ovat koskeneet eniten. Osallisuudella tarkoitetaan kuulumisen, mukanaolon ja jäsenyyden tunnetta. Osaton kokee olevansa ulkopuolinen ja ulos sysätty. Osattomuus on lamauttava ja ihmisarvoa koetteleva kokemus. Osattomuus on pohjimmiltaan sitä, että ihminen ei tule aidosti nähdyksi ja kohdatuksi.

Lukemamme jakeet antavat meille yleiskuvan Samuelin poikkeuksellisesta palvelutehtävästä. Tässä ei ole kyse niinkään Samuelin menestystarinasta vaan hänen äitinsä Hannan osattomuuden keskellä käymien taisteluiden lopputulemasta. Hanna koki osattomuutta elämänsä kaikkein tärkeimmissä yhteisöissä eli perheensä keskellä ja Jumalan huoneessa. Jostakin todella tärkeästä hän oli kuitenkin osallinen ja se osallisuus synnytti lopulta erehtymättömän profeetallisen äänen yhteen Israelin kansan murrosvaiheista.

Osattomuus perheen keskellä, 1. Sam. 1:2–8
Hanna eli toimintahäiriöisessä perheessä, jossa hänen miehellään Elkanalla oli toinenkin vaimo. Hanna oli osaton lapsista, Peninna sai osakseen vähemmän miehensä rakkautta. Peninnan luonne oli ongelmallinen. Hän ärsytti ja kiusasi Hannaa tämän lapsettomuudesta. Näin kävi erityisesti silloin, kun perhe oli Siilossa ja kun Hanna meni siellä Herran huoneeseen. Ilmestysmaja oli ollut Siilossa Joosuan ajoista lähtien.

Jos Hannan perhetilanteesta halutaan muodostaa ohje tämän ajan perhe-elämään, se on seuraava: kohtele kaikkia lapsiasi tasapuolisesti, sekä taloudellisesti että emotionaalisesti, riippumatta heidän tilanteestaan.

Moniavioisuus ei ole koskaan ollut Jumalan tahto. Jumala asetti yhden miehen ja yhden naisen välisen liiton. Kuitenkin Jumala edistää suunnitelmiaan silloinkin, kun yhteiskunnan arvot ovat rapautuneet. Hän on ihmisen syntiinlankeemuksen jälkeen joutunut aina toimimaan rikkinäisten ihmisten ja yhteisöjen keskellä.

Hanna joutui kokemaan myös sen, että hänen puolisonsa ei nähnyt hänen sisintään. Elkana tarjosi Hannan osattomuuden ongelmaan pinnallista ratkaisua. Hän ei ymmärtänyt lainkaan sitä, mistä oli kyse. Todellista osattomuutta on se, kun ihmisellä ei ole ketään, jonka kanssa voi turvallisesti jakaa elämän ilot ja surut. Turvattomuus ihmissuhteessa tuottaa vaikenemista ja vaikeneminen osattomuutta.

Osattomuus Jumalan huoneessa, 1. Sam. 1:9–14
Jumalan huoneessa palveli pappi Eeli, joka oli menettänyt herkkyytensä Pyhälle Hengelle ja kykynsä kohdata ihmisiä rakkaudellisesti. Siksi hän tulkitsi näkemänsä väärin. Rakkauden puute tuottaa virheellisiä oletuksia ja johtopäätöksiä, jotka haavoittavat kohdettaan. Mitä Eelin olisi pitänyt tehdä? Hän olisi voinut vaikka kysyä, tarvitseeko Hanna apua. Rakkaus luo yhteyksiä ihmisten välille.

Osallisuus Jumalan luona, 1.Sam. 1:9-12, 19-20
Hanna löysi osallisuuden Jumalan luona. Jumalan luona hän astui osaksi itseään suurempaa kokonaisuutta. Jumalan luona Hanna liittyi siihen sukupolvien ketjuun, jonka kautta Jumala rakentaa valtakuntaansa ja toteuttaa tarkoituksiaan. Jumalan luona Hanna oli riittävä sellaisena kuin hän oli: osana toimintahäiriöistä perhettä, lapsettomana, kiusattuna ja väärin ymmärrettynä. Jumalan luona Hanna löysi merkityksen ja tarkoituksen, joka oli suurempi ja painavampi kuin kaikki se, mistä hän oli jäänyt osattomaksi.

Osallisuus Jumalan luona alkoi pikkuhiljaa muuttaa asioita myös Hannan arjessa. Perhetilanne rauhoittui, kun Jumala antoi Hannalle Samuelin lisäksi vielä viisi muuta lasta. Jumalan huoneen olemus ja ilmapiiri muuttuivat, kun korruptoituneen johtajuuden tilalle astui Samuel, Hannan oma poika.
Jos koet osattomuutta perheessäsi, seurakunnassasi tai missä tahansa elämän ulottuvuudessa, käännä se Hannan tavoin rukoukseksi ja Jumalan etsimiseksi. Jumalan luona löydät osallisuuden ja astut itseäsi suurempiin merkityksiin. Sinun rukoukseksi voivat synnyttää jotakin sellaista, jota Jumala tarvitsee juuri tässä ajassa.

Aika, jossa kaikki perustuu taloudellisiin arvoihin, tuottaa osattomia ihmisiä, joilta puuttuu tunne tarkoituksesta ja merkityksestä, riittävästä syystä elää. Elämän kulissien rakentaminen ei tuota pitkäkestoista tyydytystä, eikä luo tarkoitusta. Jumala tarjoaa osallisuutta, hän tarjoaa yhteisöä, joka on sitoutunut hyvään eli seurakuntaa ja ennen kaikkea hän tarjoaa yhteyttä itsensä kanssa. Jeesus tuli luomaan yhteyden rikkinäisen ja rikkoneen ihmisen ja Jumalan välille. Hän loi mahdollisuuden tuohon yhteyteen kuolemalla meidän rikkomustemme tähden Golgatalla ja nousemalla ylös haudastaan.