Raamatunkohta:                1. Moos. 3:7-12                                                                                  Pekka Havupalo, 2020-07-05

Teema:                                                Missä sinä olet?

Minkälaisia ajatuksia sinussa herättää yksinkertainen kysymys: ”Missä sinä olet?” Tämä kysymys on itse asiassa toiseksi vanhin kysymys, joka ihmiseltä on koskaan kysytty. Se on samalla ensimmäinen kysymys, jonka Jumala esitti ihmiselle. Hän esitti kysymyksen heti ihmiskunnan historian suurimman katastrofin eli syntiinlankeemuksen jälkeen. Tämän koronakevään ja alkukesän jälkeen on hyvä esittää meille kaikille sama kysymys: Missä sinä olet? Tämä kysymys kertoo paljon Jumalasta. Siitä kohta, mutta ei aivan vielä.

Joku ehti kysymään ihmiseltä jotakin ennen Jumalaa. Ensimmäinen ihmiselle esitetty kysymys kuului: ”Onko Jumala todella sanonut: ´Älkää syökö mistään puutarhan puusta´?” Kysymyksen esitti käärmeen muotoon pukeutunut sielunvihollinen. Kun Jumalan esittämä kysymys oli suora ja totuuteen haastava, tämä kysymys oli luonteeltaan manipulatiivinen, viettelevä ja totuutta vääristelevä. Se pani Jumalan suuhun sanoja, joita Jumala ei ollut koskaan sanonut. Jumala oli sanonut: ”Syö vapaasti kaikista muista puutarhan puista, mutta hyvän- ja pahantiedon puusta älä syö sillä sinä päivänä, jona siitä syöt, sinä totisesti kuolet.”

Käärme esitti kysymyksensä naiselle. Jos luet tarkkaan ensimmäisen Mooseksen kirjan toisen luvun, ymmärrät miksi. Jumala esitti kiellon syödä tietystä puusta miehelle, ennen naisen luomista. Aadam kuuli asian suoraan Jumalalta, Eeva taas Aadamilta. Käärme piti helpompana saaliina sitä, joka oli kuullut vain ihmiseltä kuin sitä, joka oli kuullut suoraan Jumalalta. On hyvä kuunnella Jumalan Sanan julistusta, mutta vielä parempi on kaivautua itse Jumalan Sanaan, ja kaikkein parasta on yhdistää nämä molemmat.

Jumalan ensimmäiset sanat Raamatussa ovat: ”Tulkoon valkeus.” Hän loi valon, valkeuden, kirkkauden, jonka lähde oli hän itse. Aurinko, kuu ja tähdet luotiin vasta neljäntenä luomispäivänä. Ennen ihmisen luomista Jumala loi vielä monimuotoisen elämän maan päälle. Kun Jumala vihdoin loi ihmisen ja puhalsi häneen elämän hengen, tämä rekisteröi ympäristöstään välittömästi kolme asiaa: Jumalan todellisuuden, valon ja kaikkialla pulppuavan elämän. Hän oli enemmän elossa kuin kukaan meistä edes Pyhän Hengen täyttämänä voi olla, koska synti ei vielä rajannut hänen kokemustaan Jumalasta, valosta ja elämästä.

Käärme sai kysymyksellään taivuteltua Eevan, Eeva Aadamin ja molemmat söivät siitä ainoasta puusta, joka oli kielletty. Jatkosta Raamattu kertoo näin, 1. Moos. 3:7-12. Lankeemuksella oli useita seurauksia:

1. Jumalan kirkkaus väistyi vaatettamasta ihmisparia. Tähän Paavali viittaa roomalaiskirjeessä: ”Kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla”.
2. Ihmisen suhde Jumalaan katkesi. Samalla Jumalan elämä ja valo ihmisen sisimmässä sammuivat.
3. Jumalan läheisyys vaihtui pakenemiseen, piiloutumiseen ja peittelyyn. Turvallisuus vaihtui pelkoon.

Tässä tilanteessa Jumala kysyi Aadamilta: ”Missä sinä olet?” Jumala veti päävastuuseen tilanteesta sen, joka oli kuullut häneltä suoraan. Jumala tiesi, missä ihmiset olivat, mutta esitti kysymyksensä muista syistä.

1. Jumala ilmoitti tietävänsä, että Adam ei ollut siellä, missä tämän olisi tullut olla. Kyse ei ollut fyysisestä todellisuudesta vaan hengellisestä. Jumala tietää, oletko sinä häntä lähellä vai hänestä kaukana. Hän tietää, mihin suuntaan olet menossa, lähemmäksi häntä vai kauemmaksi hänestä.
2. Jumala tarjosi Adamille mahdollisuuden olla ja tehdä totta. Aadam käytti mahdollisuuden vain osittain hyväkseen. Hän tunnusti suoraan vain sen, mikä oli muutenkin nähtävissä. ”Olen alasti ja piilouduin siksi”. Sen sijaan hän ei itse ottanut puheeksi syvempää todellisuutta eli sitä, että oli rikkonut Jumalan antamaa kieltoa. Kun Jumala otti sen puheeksi, Aadam yritti vierittää vastuun virheestään Eevalle ja lopulta Jumalalle. Totta oleminen sisältää sen, että tunnustamme virheemme ja otamme niistä vastuun. Totuus tekee vapaaksi.

3. Ihmisen synti ei sammuttanut Jumalan rakkautta ihmistä kohtaan. Vaikka Jumala langetti tuomion myös ihmisille eikä vain sielunviholliselle, hän antoi saman tien lupauksen ajasta, jolloin vaimon siemen eli jälkeläinen tulisi murskaamaan käärmeen eli sielunvihollisen pään. Tässä tilanteessa käärme haavoittaisi päänsä murskaajaa. Kyseessä on suora viittaus Jeesukseen ja hänen ristinkuolemaansa. Rakkautensa välittömänä osoituksena Jumala teki Aadamille ja Eevalle nahkaiset vaatteet ja puki heidät niihin. Hän vuodatti viattoman eläimen veren voidakseen pukea ihmisparin uusiin vaatteisiin. Tässäkin on viittaus Jeesuksen uhrikuolemaan meidän edestämme. Jeesus uhrasi itsensä täysin viattomana ja syyttömänä meidän syntiemme tähden, ei ainoastaan siksi, että saisimme syntimme anteeksi ja Jumala peittäisi meidän häpeämme näkyvistä vaan myös siksi, että meidän yhteytemme Jumalaan voisi olla läheinen, lämmin ja avoin. Jeesus on ainoa tie Jumalan syliin. ”Eikä ole pelastusta kenessäkään toisessa, sillä ei ole taivaan alla ihmisille annettu muuta nimeä, jossa meidän tulisi pelastua”.

Kun Jumala kysyy sinulta tänään: ”Missä sinä olet, mihin korona-aika on sinut vienyt?”, mitä vastaat. Jumala tietää kysymättäkin, mutta sinulle tekee hyvää vastata tähän kysymykseen rehellisesti. Ole Jumalan edessä täysin totta ja puhu hänelle täyttä totta. Missä ikinä sinä olet, hän rakastaa sinua. Hän on valmistanut tien luoksensa. Tien nimi on Jeesus. Hän on tie, totuus ja elämä.